Anestesia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eetterillä nukutettu potilas bostonilaisessa leikkaussalissa vuonna 1846.

Anestesia on kivun poistoa lääketieteellisen toimenpiteen ajaksi. Anestesioihin keskittynyttä lääketieteen osa-aluetta nimitetään anestesiologiaksi.

Yleisanestesia eli nukutus[1] eli narkoosi[2] tarkoittaa tilaa, jossa potilas ei tunne kipua eikä tiedosta tapahtumia.[1]

Anestesiatyyppejä ovat yleisanestesia, alueellinen anestesia, paikallisanestesia ja dissosiatiivinen anestesia. Anestesiologiset kivunpoistomenetelmät ovat nukutus ja puudutukset, esimerkiksi spinaali-, epiduraali- ja plexuspuudutukset (johtopuudutus / hermopunospuudutus). Yleisanestesian katsotaan koostuvan kolmesta osatekijästä: kivun poistosta, nukutuksesta ja lihasten rentoutumisesta. Anestesian suorittaa anestesialääkäri (eli anestesiologi, puhekielessä usein nukutuslääkäri) jonkin anestesia-aineen avulla.

Haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anestesiamenetelmien kehittyessä haittavaikutukset ovat tulleet harvinaisemmiksi, ja yhä vaikeammin sairaita henkilöitä voidaan hoitaa yhä turvallisemmin. Leikkaus ja nukutus edellyttävät aina peruselintoimintojen huolellista valvontaa. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat (noin yhdelle kymmenestä-sadasta) pahoinvointi, kurkkukipu, väsymys ja kutina. Harvinaisiin haittavaikutuksiin (noin yhdelle tuhannesta) kuuluu mm. virtsaamisvaikeus, hengitystieinfektio, lihaskipu, hammasvaurio (vaikean tai taitamattomasti suoritetun laryngoskopian tuloksena) ja pitkäaikainen muun sairauden vaikeutuminen.

Yksi musta luku anestesian historiassa on kuraren käyttö vauvojen leikkauksissa. Aina vastasyntyneistä 18 kuukauden ikäisille vauvoille tehtiin vuosikymmenien ajan leikkauksia kuraren avulla. Leikkauksessa voidaan käyttää kuraren synteettistä vastinetta, pankuronia, joka halvaannuttaa lihakset. Ihminen on siis täysin kykenemätön liikuttamaan lihaksiaan millään tavoin. Mutta kurare ei kuitenkaan poista kipua. Vauva saattoi siis olla tajuissaan ja tuntea kipua laajankin leikkauksen aikana. Tämä vauvojen leikkauksissa käytetty menetelmä tuli julkisuuteen vasta vuonna 1985, kun joillekin vanhemmille selvisi, että heidän vakavasti sairaat vauvansa eivät leikkauksen aikana oikeasti saaneet lainkaan kivunlievitystä. Tämä oli ollut mahdollista, koska lääkäreiden keskuudessa eli voimakkaana käsitys, etteivät vauvat kykene tuntemaan kipua.[3]

Anestesia villieläimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimpien villieläinten kohdalla anestesia hoidetaan rauhoittavalla nuolella tapaturmien välttämiseksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nukutus eli yleisanestesia Terveyskylä. 31.10.2017.
  2. narkoosi Kielitoimiston sanakirja. 2020.
  3. Chamberlain, David B.: Babies don't feel pain: a century of denial in medicine (Presented at The Second International Symposium on Circumcision, San Francisco, California, May 2, 1991) www.nocirc.org. Arkistoitu 16.5.2016. Viitattu 11.6.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anestesia.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.