Prémio Finlandia

Origem: Wikipédia, a enciclopédia livre.

O Prémio Finlandia ou Prémio Finlândia (em finlandês: Finlandia-palkinto) é o prémio literário de maior prestígio da Finlândia. É atribuído anualmente pela Fundação Finlandesa de Livros (Suomen kirjasäätiö) a uma distinguida novela finlandesa. Também é atribuído o prémio Finlandia Junior a um livro de literatura infantojuvenil, e o Tieto-Finlandia a uma obra não-ficcional.

A dotação atual do prémio é de 26000 euros.

Galardoados com o Prémio Finlandia[editar | editar código-fonte]

Galardoados com o Prémio Finlandia
Ano Autor Título Promotor
1984 Erno Paasilinna Yksinäisyys ja uhma
1985 Jörn Donner Far och son
1986 Sirkka Turkka Tule takaisin, pikku Sheba
1987 Helvi Hämäläinen Sukupolveni unta
1988 Gösta Ågren Jär
1989 Markku Envall Samurai nukkuu
1990 Olli Jalonen Isäksi ja tyttäreksi
1991 Arto Melleri Elävien kirjoissa
1992 Leena Krohn Matemaattisia olioita tai jaettuja unia
1993 Bo Carpelan Urwind Kai Laitinen
1994 Eeva Joenpelto Tuomari Müller, hieno mies Tellervo Koivisto
1995 Hannu Mäkelä Mestari Maria-Liisa Nevala
1996 Irja Rane Naurava neitsyt Aki Kaurismäki
1997 Antti Tuuri Lakeuden kutsu Lassi Nummi
1998 Pentti Holappa Ystävän muotokuva[1] Liisamaija Laaksonen
1999 Kristina Carlson Maan ääreen Erkki Liikanen
2000 Johanna Sinisalo Ennen päivänlaskua ei voi Auli Viikari
2001 Hannu Raittila Canal Grande Claes Andersson
2002 Kari Hotakainen Juoksuhaudantie Lasse Pöysti
2003 Pirkko Saisio Punainen erokirja Mervi Kantokorpi
2004 Helena Sinervo Runoilijan talossa Jukka Sarjala
2005 Bo Carpelan Berg Paavo Lipponen
2006 Kjell Westö Där vi en gång gått Jyrki Nummi
2007 Hannu Väisänen Toiset kengät Kaisu Mikkola
2008 Sofi Oksanen Puhdistus[2] Pekka Tarkka
2009 Antti Hyry Uuni Tuula Arkio
2010 Mikko Rimminen Nenäpäivä Minna Joenniemi
2011 Rosa Liksom Hytti nro 6 Pekka Milonoff[3]
2012 Ulla-Lena Lundberg Is Tarja Halonen[4]
2013 Riikka Pelo Jokapäiväinen elämämme Asko Sarkola[5]
2014 Jussi Valtonen He eivät tiedä mitä tekevät
2015 Laura Lindstedt Oneiron Hector
2016 Jukka Viikilä Akvarelleja Engelin kaupungista Baba Lybeck
2017 Juha Hurme Niemi Elisabeth Rehn

Em 1985, 1988, 1993, 2005 e 2006, a obra vencedora foi escrita originalmente em língua sueca, e nos outros anos em finlandês.

Galardoados com o Prémio Finlandia Junior[editar | editar código-fonte]

Galardoados com o Prémio Finlandia Junior
Ano Autor Título Promotor
1997 Alexis Kouros Gondwanan lapset
1998 Leena Laulajainen Kultamarja ja metsän salaisuudet
1999 Kari Levola Tahdon
2000 Tomi Kontio Keväällä isä sai siivet Riitta Uosukainen
2001 Kira Poutanen Ihana meri M. A. Numminen
2002 Raili Mikkanen Ei ole minulle suvannot Päivi Lipponen
2003 Arja Puikkonen Haloo kuuleeko kaupunki Kirsti Mäkinen
2004 Riitta Jalonen Tyttö ja naakkapuu Jukka Kajava
2005 Tuula Korolainen Kuono kohti tähteä Matti Ranin
2006 Timo Parvela, Virpi Talvitie Keinulauta Jukka Virtanen
2007 Aino Havukainen et Sami Toivonen Tatun ja Patun Suomi Inkeri Näätsaari
2008 Esko-Pekka Tiitinen Villapäät Maria Kaisa Aula
2009 Mari Kujanpää Minä ja Muro Marko Vilhelm Vuoriheimo
2010 Siri Kolu Me Rosvolat Hannu-Pekka Björkman
2011 Vilja-Tuulia Huotarinen Valoa valoa valoa Paula Vesala[3]
2012 Christel Rönns Det vidunderliga ägget Mari Rantasila[4]
2013 Kreetta Onkeli Poika joka menetti muistinsa Jarno Leppälä
2014 Maria Turtschaninoff Maresi : Punaisen luostarin kronikoita
2015 Nadja Sumanen Rambo Heikki Harma
2016 Juuli Niemi Et kävele yksin Baba Lybeck
2017 Sanna Mander Nyckelknipan Anna Puu

Galardoados com o Prémio Tieto-Finlandia[editar | editar código-fonte]

Galardoados com o Prémio Tieto-Finlandia
Ano Autor Título Promotor
1989 Erik Tawaststjerna Jean Sibelius 1–5
1990 Markku Löytönen (toim.) Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
1991 Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen Suomen päiväperhoset
1992 Jukka Salo, Mikko Pyhälä Amazonia
1993 Erik Wahlström, Tapio Reinikainen, Eeva-Liisa Hallanoro Ympäristön tila Suomessa
1994 Heikki Ylikangas Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa
1995 Matti Sarmela Suomen perinneatlas
1996 Pekka Kivikäs Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkistomme
1997 Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara, Mikko Heiniö Suomen musiikin historia 1–4
1998 Hannu Karttunen Vanhin tiede. Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin Leena Palotie
1999 Kari Enqvist Olemisen porteilla
2000 Anu Kantola et al. Maailman tila ja Suomi
2001 Heikki Paunonen, Marjatta Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja
2002 Esko Valtaoja Kotona maailmankaikkeudessa Isä Ambrosius
2003 Antti Helanterä, Veli-Pekka Tynkkynen Maantieteelle Venäjä ei voi mitään Astrid Gartz
2004 Elina Sana Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle Hannu Taanila
2005 Sami Koski, Mika Rissanen, Juha Tahvanainen Antiikin urheilu Kari Raivio
2005 Jari Leskinen, Antti Juutilainen Jatkosodan pikkujättiläinen Helena Ranta
2006 Erkki Tuomioja Häivähdys punaista Raimo Väyrynen
2007 Peter von Bagh Sininen laulu Matti Apunen
2008 Marjo T. Nurminen Tiedon tyttäret Veikko Sonninen
2009 Henrika Tandefelt Borgå 1809. Ceremoni och fest Björn Wahlroos
2010 Vesa Sirén Suomalaiset kapellimestarit Sinikka Salo
2011 Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander, Leena Myllys Suomen jäkäläopas Alf Rehn[3]
2012 Elina Lappalainen Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä[6] Janne Virkkunen[4]
2013[7] Ville Kivimäki Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 Maija Tanninen-Mattila
2014 Mirkka Lappalainen Pohjolan Leijona – Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 Heikki Hellman
2015 Tapio Tamminen Kansankodin pimeämpi puoli Arto Nyberg
2016 Mari Manninen Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret Jörn Donner
2017 Riitta Kylänpää Pentti Linkola - Ihminen ja legenda Matti Rönka

Referências

  1. Pentti Holappa, Portrait d'un ami, Éditeur Sand & Tchou, 2001, ISBN 2914214014
  2. Sofi Oksanen, Purge, Éditions Stock, Paris, 2010,ISBN 978-2234062405.
  3. a b c Helsingin Sanomat 6.5.2011
  4. a b c Tarja Halonen valitsee Finlandia-voittajan, Helsingin Sanomat 28.4.2012 S. C1
  5. Helsingin sanomat (16 de abril de 2013). «Asko Sarkola valitsee kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan» (em finlandês). Consultado em 4 de maio de 2014 
  6. Suomalainen Kirjakauppa. «Tieto-Finlandia 2012» (em finlandês). Consultado em 22 de novembro de 2012. Arquivado do original em 23 de setembro de 2015 
  7. Helsingin Sanomat (21 de novembro de 2013). «Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian» (em finlandês). Consultado em 4 de maio de 2014